Karitsa matkalla maailmaan

Nettilehti Keskisuomalainen 27.3.2009 14:51
Kuva: Riikka Kaakkurivaara

Kuvasarjat

Eija Juutilainen

Leivonmäen kansallispuistossa sijaitsevalla Röykkälän lammastilalla on jännitetty ja odotettu jo pari viikkoa jokakeväisen karitsoimisen starttia. Tilan emäntä Viola Fredin kertoo, että pakkasyöt voivat vaikuttaa synnytysten alkamiseen. Luonto hoitaa asiat niin, ettei pikkuisten tarvitse palella ennätyskylmässä säässä. Paksu villa kun lämmittää vain emoja. Loputtomiin ei kuitenkaan voi odotella.

Tilan lampaista 44 uuhta on kantavana, ja noin 90 karitsaa odotetaan.

Lammastilan uusi lampola odottaa kiihkeästi uusia asukkaitaan, ja kohta on lampolassa ahdasta.

Ensimmäinen kerta

Maaliskuun 26. päivä alkoi tapahtua. Lambi-uuhi on ensimmäisenä synnytysjonossa ja vielä ensimmäistä kertaa koko touhussa. Vähän jännittää, niin Lambia kuin isäntäperhettäkin. Lambi kiertää oljissa kuopien sorkillaan. Synnytystie on jo vähän auki.

Isäntä Kalevi Fredin pystyttää lampolaan liikutettavilla aidoilla Lambille rauhallisen oman sopen, johon hän asentaa jo valmiiksi lämpölamput. Odotus tiivistyy kun sikiövesi tulee ulos. Nyt on noin tunti aikaa saada pikkuinen maailmaan.

Perheen pikkukätilö 16-vuotias Mariella kokeilee tottunein ottein Lambin vatsaa niin ulkoa kuin sisältäkin päin.

- Mariellalla on sopivan pienet kädet, jotka mahtuvat hyvin uuhen sisään, jos tarvetta synnytysavun antamiseen ilmenee, isä selvittää.

Tämä on erittäin tärkeä toimenpide, sillä uuhet eivät suinkaan aina synnytä ongelmitta. Normaalisti karitsa syntyy etusorkat ja turpa edellä, ikään kuin sukeltamalla. Karitsa voi olla kohdussa myös väärin päin eli tällöin se yrittää syntyä takajalat edellä tai pahimmassa tapauksessa selkä edellä.

Mariella tuntee käsillään sorkkien asennon ja selostaa tilanteen vanhemmilleen. Lambilla on asiat hyvin, karitsan pikku sorkat ovat kauniisti vierekkäin ja jo lähes näkyvissä.

Nuoleminen puhdistaa

Mutta kun Lambi on ensimmäistä kertaa asialla, voi käydä, että synnytys hidastelee, ja tällöin tarvitaan ihmisen apua.

Niinpä isäntä ottaa varmoilla otteilla kiinni Lambin vartalosta ja Mariella auttaa karitsaa ulos sitoen sen pikkusorkkien ympärille kumisen vetoapunauhan, jonka avulla karitsa vedetään ulos.

Perhe huokaisee helpotuksesta, ja Lambi aloittaa kiihkeän nuolemisrituaalin. Vahvalla kielellä se nuolee karitsansa kauttaaltaan syöden limat, vähäiset veret ja napanuoran.

Hetken päästä karitsa nousee jo jaloilleen ja päästää hennon määkäisyn. Nimeksi pikkupässille annetaan Vanilja.

Ternimaidolla alkuun

Isäntä kertoo, että ensikertalaisella synnyttäjällä on usein vain yksi perillinen, mutta jo seuraavalla kerralla vauvoja voi olla kolmekin. Muutaman tunnin sisällä Lambin kuuluu irrottaa jälkeiset, jotka uuhi voi joskus syödä.

Nyt täytyy vielä saada Vanilja imemään. Emäntä antaa pikkuiselle naapurin navetasta tuotua ternimaitoa pullosta alkuhätään, jotta se jaksaa etsiä oman emon nisää. Sen se tekeekin pian ja tästä se kaikki sitten alkaa. Kun Vanilja on kuiva, sen pehmeä turkki kihartuu valkoisena, ja hennot jalat ottavat jo määrätietoisia askelia.

 

 

Juttu Lammas ja vuohilehdessä 2/2008

 

Juttu Lammas ja vuohilehdessä 4/2008